sunnuntai 12. syyskuuta 2021

Jäsenkirje, alkusyksy 2021

 Hei kaikki!



Aurinkoisen kesän jälkeen sää muuttui paikoin jo varsin harmaaksi. Helteiden hellitettyä yhdistyksemme johtokunta kokoontui, järjestäytyi ja alkoi viritellä ideoita tapahtumiksi. Tässä teillekin tiedoksi aikaansaannoksiamme ja aikeitamme:

Johtokunta:
-puheenjohtajana vuosikokouksen valitsemana Kaisa
-varapuheenjohtajana Pekka 
-sihteerinä Mailis 
-rahastonhoitajana Seppo 
-asiantuntijajäseninä Leena, Terhi ja Kirsti 

Valmistelussa:
-tapaaminen kirjailija Marika Riikosen kanssa (Lasinen merenneito sijoittuu Venetsiaan - tästä ja Venetsiasta kirjoittamisen avaajana) viikolla 39 tai 40
-viini-ilta loka-marraskuulle
-pikkujoulu omakustanteisena iltana jossakin kaupungin ravintoloista 

Alkuaskelissa vasta:
-yhteinen ilta ruuanlaiton merkeissä 
-retki Kansallisoopperaan - La Traviata todennäköinen kohde
-erityisesti aktiivisia golffareita varten avoin mestaruuskisa keväälle 2022 


Toivomme Sinulle mahdollisimman mukavaa syksyä!

sunnuntai 15. elokuuta 2021

Buon Ferragosto!

 Aina hurmaava Anitan blogi selvittää niin monipuolisesti Ferragoston, että lainaan suoraan:

Ferragosto


Ferragosto (15. elokuuta) on italialaisille suuri juhla, yhtä merkittävä kuin juhannus Suomessa. Ferragostona juhlitaan, leikitään ja kisaillaan, ollaan uimarannalla, tavataan ystäviä, kuunnellaan musiikkia, lauletaan, tanssitaan, valvotaan, syödään hyvin, rentoudutaan, pidetään siis hauskaa kaikin mahdollisin tavoin. 

 Kuva täältä.


Kristillisenä juhlana Ferragosto on Neitsyt Marian kuoleman ja taivaaseen astumisen (assunzione) juhla. Ferragostona viettävät nimipäivää Assunta ja Assuntina. Nimi merkitsee taivaaseen astunutta Neitsyt Mariaa.

"Il Ferragosto è una festività che cade il 15 agosto in concomitanza con la ricorrenza dell'Assunzione di Maria."

Historiaa

Ferragosto, latinaksi Feriae Augusti eli "Augustuksen lepo tai loma", oli alun perin roomalainen, keisari Augustuksen vuonna 18 eaa. määräämä juhla, joka yhdistettiin samanaikaisiin pakanallisiin roomalaisiin sadonkorjuujuhliin (i Vinalia rustica, i Consualia) pitemmäksi juhlaksi raskaan työkauden jälkeen. 

Lomakautta kutsuttiin nimellä Augustali, keisari Augustuksen mukaan. Tästä on elokuu (agosto) saanut nimensä. Juhlaa vietettiin myös pakanallisten jumalien - erityisesti Dianan - kunniaksi. Katolinen kirkko teki juhlasta 500-luvulla Neitsyt Marian taivaaseen astumisen muistopäivän.

Juhlan aikana järjestettiin hevoskilpailuja, ja työjuhdat koristeltiin kukkasin. Tämä traditio näkyy vielä tänäänkin Sienassa 16. elokuuta järjestettävissä hevoskilpailuissa nimeltään Palio di Siena (Palio dell'Asunta). Nimi "Palio" tulee sanasta "pallium", joka oli pala kallisarvoista kangasta, tavallinen palkinto antiikin Rooman hevoskilpailuissa.

Juhlan aikaan työntekijät tervehtivät isäntiään saaden heiltä juomarahaa. Tämä on renessanssiajasta lähtien ollut traditio myös Vatikaanissa.

Fasismin aikaan yleistyivät ferragostomatkat (la gita di Ferragosto), valtaa pitävien kansalaisille järjestämät halvat 1 - 3 päivän mittaiset lomamatkat junalla (Treni popolari di Ferragosto), 50 - 200 kilometrin päähän, kaupunkeihin, merenrannalle tai vuoristoon. Varattomampi kansanosa pääsi ensimmäistä kertaa näkemään omaa maataan. Tähän aikaan syntyi myös tapa ottaa mukaan retkievästä (la tradizione del pranzo al sacco).

Aikaisemmin oli tavallista, että liikkeet olivat suljettuja koko lomakuukauden, elokuun, ajan. Nykyään juhla on päivän mittainen.


Nyt

Elokuu on italialaisille ainoa ja oikea lomakuukausi. Ferragosto on erittäin merkittävä juhlapäivä, kesän huipentuma. Kaupat ja kahvilat ovat yleensä kiinni. Kaupungit tyhjenevät ja tiet ruuhkautuvat, kun perheet suuntaavat pois kaupungista, rannikolle, vuoristoon, syömään hyvin ja viettämään aikaa ystävien seurassa. Illemmalla juhlitaan kaduilla. 


"Per il weekend di Ferragosto saranno circa cinque milioni i veicoli in viaggio sulle autostrade italiane." Kuva: La Repubblica


Juhlaan kuuluu monen lajin lounas (pranzo), jossa herkullisia ruokia on tarjolla yllin kyllin. Eikä pic nicillekään lähdetä pienen kylmälaukun kanssa kuten Suomessa, vaan mukaan kannetaan lähestulkoon koko keittiö ruokineen ja varusteineen.

Juhliessa ei ehkä niinkään ajatella ferragoston kristillisiä perinteitä. Juhlan uskonnollisuus näkyy vain kirkollisissa messuissa ja kulkueissa. Ilta päättyy sitten useimmiten iloiseen juhlintaan ja ilotulitukseen (fuochi d'artificio).

Leikit

Albero della cuccagna (rasvainen paalu) on rantaleikki, jossa tavoitellaan paalun päässä olevia ruokatarvikkeita kuten prosciuttoa.


"L'albero della cuccagna è un gioco popolare i cui partecipanti devono cercare di prendere dei premi posti in cima ad un palo (in genere i premi sono prosciutti o altri generi alimentari). Solitamente il palo viene ricoperto di grasso o altra sostanza che renda difficile l'arrampicata da parte dei concorrenti."

Ferragostona voidaan myös esimerkiksi pelata korttia tai kilpailla vaikka vesimelonin syönnissä. Tai heitellään vesipalloja, vedellä täytettyjä ilmapalloja (gavettone).


Elokuun 15. päivän tienoilla näkyy myös tavallista enemmän tähdenlentoja. Erityisesti rakastavaiset tuijottelevat mielellään taivaalle yhdessä. 

Lisää tietoa

Suomeksi

Englanniksi

Italiaksi

Kuvia ja videoita

Palio di Siena

Ferragoston jälkeisenä päivänä, 16. elokuuta pidetään Sienassa Piazza del Campolla hevosten laukkakilpailut, Palio di Siena. (linkki tähän blogiin)

Ferragosto e l'ansia da prestazione

Juhlasta voi myös aiheutua suorituspaineita ja stressiä. Jotkut haluavat jäädä oman kodin ja tyhjentyneen kaupungin rauhaan.

"Tra lasagne in spiaggia e scampagnate con gli amici c'è chi preferisce il silenzio della propria casa e sceglie di dribblare la festa."

Milano ferragoston aikaan. Kuva täältä.

Elokuvat

Ferragosto in bikini, komedia (1961).
Il sorpasso (1962) (Dino Risi) alkaa kuvauksella autiosta Roomasta ferragoston aikaan.
L'ascensore (1976) kolmas osa komediasta Quelle strane occasioni.
Pranzo di Ferragosto (2008) (trailer).

Lisää tietoa it Wikipedia.

Musiikki

"Notte di ferragosto
calda la spiaggia
e caldo il mare
freddo questo mio cuor senza te..." 


L'opera lirica "Pagliacci" del compositore napoletano Ruggero Leoncavallo si svolge proprio nel giorno di Ferragosto ("Oh, che bel sole di mezz'agosto!"; "Per la Vergin pia di mezz'agosto!


Taide

Ruoka

Perinteisin ferragoston juhlaruoka on paistettu kyyhkynen, "il piccione arrostito". Sisiliassa valmistetaan ferragostoksi sitruunan ja jasmiinin (gelsomino) lehdillä koristeltu "gelu di muluna" (il gelo di melone). Roomassa perinteinen ruoka koostuu paprikassa haudutetusta kanasta. "Spesso preceduto dalle fettuccine ai fegatelli e seguito da cocomero ben freddo." Ferragoston aikaan syödään myös pikkuleipiä nimeltään "Le Margheritine di Stresa". Muita ruokia ovat "piccole ciambelle dolci all'anice".

Vesimeloni (cocomero/anguria) on virkistävä jälkiruoka ja helppo viedä mukaan rannalle.


 Kuva täältä.


"Il dessert di Ferragosto deve essere speciale, come la Festa, ma anche facile da portare e da mangiare, specialmente se il nostro Ferragosto sarà in spiaggia."


    Buon Ferragosto!

    sunnuntai 1. elokuuta 2021

    Kohti kevyempiä aikoja


     

    Koronantorjunta-aika on saanut varmasti monet meistä tuntemaan olonsa yksinäiseksi. Myös yhdistyksen toiminnan taustavoimissa olevana olen ollut neuvoton - toisaalta iloinne, ettei aiempaa kokemusta ole tällaisesta ajasta, jota olemme viettäneet kohta puolitoista vuotta.

    Hallinto pyörii, niin vuoden 2020 kuin 2021 vuosikokoukset on pidetty ajallaan ja satunnaisia posteja on lähetelty jäsenistölle. Jos ei muuta, niin tv- ja kirjallisuusvinkkejä hetkelliseksi virkistykseksi. 

    Mielenkiinnolla odotan, miten alkava syksy vaikuttaa meidänkin toimintaamme. Ainakin urheasti pinnistämme 7.8. Yhdistystorille kertomaan edes hieman yhdistyksestämme. Lisäksi suunnittelemme Ferragoston viettoa hieman jälkikäteen paikallisessa pitseriassa. 


    Iloa ja voimia jokaiselle loppu kesään!

    sunnuntai 19. tammikuuta 2020

    Retkemme Vapriikkiin 18.1.2020


    Lähes 50 innokasta matkailijaa lähti Hämeenlinnasta kohti Tamperetta päämääränään Vapriikin näyttely Ostia - portti Roomaan, joka on maailmankin mittakaavassa tarkasteltuna aivan uniikki esitys Rooman vanhan satamakaupungin elämästä.

    Saimme Jussi Hanskan myötävaikutuksella oppaaksemme Katariina Mustakallion, joka tuntee koko näyttelyprosessin eri vaiheet erityisen hyvin. Niinpä pääsimme tutustumaan näyttelyyn todella hyvin.









    Kun ostialaisten arki oli tullut tutuksi syntymästä kuolemaan noin pääpiirteissään, jäi vielä kohtuullisesti aikaa joko tutkia näyttelyä itsekseen tai kiertää Vapriikkia muutoin ennen myöhäistä brunssia ravintola Piemontessa.

    Mukana retkellämme jäsenistön ja heidän ystäviensä lisäksi oli ainakin Tuglas-seuran jäseniä sekä aktiiveja Taide-Artellista ja kulttuuriyhditsyksestä. Näin oli mahdollista edes ohimenne kuulla muistakin aktiivisista hämeenlinnalaisista yhteisöistä.

    sunnuntai 12. tammikuuta 2020

    TV hellii Italian ystävää

    Vuodenvaihteen tietämillä on ollut monenlaista katsottavaa Italian ystävälle, ja herkuttelu vain jatkuu.


    Pompeijin viimeisiin hetkiin vie kolmiosainen sarja, joka vielä hetken Areenassa:
    https://areena.yle.fi/1-4664255

    Ella Kannisen 7-osainen, uusi sarja vie meitä roomalaisten jäljissä vielä muutaman viikon, sillä ensimmöinen osa esitettiin 8.1.
    https://areena.yle.fi/1-4303204

    Jäätanssia ja oopperaa pääsee nauttimaan Veronasta:
    https://areena.yle.fi/1-4420575?fbclid=IwAR32sOyPo8oiYwp_bybp5KsoEPEf9949IrA6NKhnI8waXKGKm7zYUC7gz9E

    Ja Elena Ferranten Napoliin sijoitetun neliosaisen romaanisarjan ensimmäisestä osasta tehty tv-sarja ilmestyy katsottavaksemme  tuota pikaa.


    keskiviikko 18. syyskuuta 2019

    Kuulumisia






    Syksyinen tervehdys Sinulle, parahin jäsenemme!

    Yhdistyksemme toiminta on taas kesätauon jälkeen aktivoitunut. Saimme nauttia Ferragosto-päivänä monipuolisesta esityksestä, kun Asikaisen perhe kertoi paikalle päässeille vaiherikkaan tarinansa siitä, kuinka löytää koti Italiasta. Paikalle pääsi 17 kuulijaa. Seuraavat tapahtumat ovat varmistuneet:

    22.10. (tiistai) klo 19 Viini-ilta Kauneushoitola Artemiksen tiloissa (Palokunnankatu 15; entinen Postin talo)
    Saamme maisteltavaksemme kolme erilaista viiniä sekä niihin sopivia pikku herkkuja vapaamuotoisen seurustelun lomassa. Tilaisuuden hinta on 30,00e/henkilö. Tule ja ota ystäväsikin mukaan! Sitovat ilmoittautumiset 15.10. mennessä Kaisalle.

    28.11. (torstai) klo 18.00 Pikkujoulu ravintola Borassa (Hätilänkatu 1)
    Vapaamuotoinen ja omakustanteinen pikkujoulumme vietetään tänä vuonna ravintola Borassa, jonne kuulemma valmistuu oikea pitsauuni syksyn mittaan. Tähänkin ilmoittautumiset 20.11. mennessä Kaisalle.

    Lisäksi tulossa on tammikuussa retki Tampereelle museokeskus Vapriikkiin katsastamaan Ostia – portti Roomaan –näyttely. Pyrimme järjestämään helmikuulle illan, jossa tarjolla jutustelua elämästä Italiassa joko matkailun tai muiden kokemusten kautta.

    Erilaisia mainoksia tilaisuuksista olet saanut postiisi viime aikoina. Tämä siksi, että emme pienehkönä yhdistyksenä voi kaikkea teille järjestää ja toisaalta ainakin minusta on mukava sekä tarjota teille erilaisia mahdollisuuksia että helpottaa muita yhdistyksiä löytämään lähtijöitä retkilleen. Myös yhteistyössä muiden ”kieli- ja kulttuuriyhdistysten” olemme mukana, ja sen tuloksista tiedotamme, kun kerrottavaa on.

    Millaista toimintaa sinä haluaisit yhdistyksemme järjestävän? Johtokunta ottaa mielellään toiveita ja ideoita vastaan.

    Toivottavasti tapaamme!


    keskiviikko 10. huhtikuuta 2019

    Kuka on 24.4. vieraamme Nicola Rainó?

    Nicola Rainò

    Kääntää kielelle: italia
    Tieni kääntäjäksi:
    Opiskelin suomalais-ugrilaisia kieliä Bolognassa ja Budapestissä. Kun oleskelin vielä jonkin aikaa Helsingissä, kiinnostuin enemmän ja enemmän myös itse suomen kielestä ja suomenkielisestä kirjallisuudesta. Perheen perustaminen Suomeen on myös eräällä tavalla tukenut tätä intressiä.

    Kääntämisen ilot ja haasteet:
    Suomi on kulttuurisesti aivan oma maailmansa. Käännöstyö suomesta italiaan on tarjonnut minulle varsinaisen elämänhaasteen. Kääntämisessähän ei ole kyse pelkästään sopivien vastineiden löytämisestä – niihin löytyy aina ratkaisu. Hankalinta on siirtää itse henkilöitä ja romaaneissa kuvattuja tiloja toiseen eurooppalaiseen dimensioon – aikaan, paikkaan ja todellisuuteen. Ollaan todellakin hankalassa välikädessä, kun pitäisi siirtää italiaksi niitä olioita ja eksistenssejä, jotka ovat italialaisen näkökulmasta täysin “ulkoavaruudesta”. Harvinaisen komplisoitua on esimerkiksi Kari Hotakaisen henkilöhahmojen ja henkisten tilojen käsitteellistäminen. Hänen aforismejaan ei aina voi kääntää aforismiksi. Ja miten saattaa italiaksi toistensa kanssa kommunikoimattomien henkilöiden maailma, ja kielentää henkilöitä, jotka eivät osaa rakastaa toisiaan, mutta eivät osaa vihatakaan toisiaan?!
    Suomessa osataan toki nauraa, katkeransuloisesti Hotakaisen “elävältä leikkelemille” henkilöhahmoille, koska jokainen suomalainen tunnistaa ja tuntee ihollaan sen kaiken kuvatun. Ja vaikka Italiassa Hotakainen on määritelty humoristiksi, hänen lukijansa eivät naura, sillä hänen tarinansa edustavat heille arkipäivän tragedioita. – Kääntäjän työnä on toki kuljettaa kirjailijan teksti oikeaan kategoriaan, mutta millaisena näyttäytyisi Hotakaisen teksti “tragedioihin” sijoitettuna? Tai kiinnostaisiko hän tässä lajityypissä enää italialaisia kustantajia – nyt kun vain “humoristit” tuntuvat saavan tilaa suomesta tuotetussa käännöskirjallisuudessamme?
    Mielenkiintoisina työssäni on mahdollisuus siirtyä eri kirjoittajien myötä tyyleistä ja elämänfilosofioista toiseen: olen ollut niin Paasilinnan kuin Waltarinkin kyydissä, hypännyt Hotakaisesta Oksasen matkaan, kielentänyt Kyröstä ja siirtynyt sitten Itärantaan. Jokainen heistä vaatii omanlaisensa kielellisen rekisterin. Heidän mukanaan olen voinut koetella lingvistisiä rajojani, ja tämä jos mikä suo suurta nautintoa minunkaltaiselleni kielitieteilijälle.

    Toivekäännöksiäni:
    Kaikki 1900-luvun klassikot kaipaisivat kääntämistä. Italiansin vastikään Waltarin Johannes Angeloksen (sitä ei ollut aiemmin käännetty suoraan suomesta eikä kokonaan). Haluaisin kääntää muitakin Waltarin suuria historiallisia romaaneja, vaikka niitä on julkaistu italiaksi lyhennettyinä versioina englannin tai saksan kautta.
    Ja Timo K. Mukka! Loistava kirjailija, jota olen yrittänyt tuoda esiin ja esitellä eri kustantajilleni. Kaikki ovat ”suuresti kiinnostuneita”, mutta keneltäkään en ole saanut konkreettista käännöstarjousta. Ehkäpä hän ei ole ”riittävän humoristinen”?

    Käännösten vastaanotto Italiassa:
    Suomalainen kirjallisuus edustaa Italiassa pientä erityisalaa ja -aluetta. Toki se voisi saada laajempaa kiinnostusta osakseen, jos Suomen ja suomalaisen kulttuurin tuntemus olisi Italiassa syvällisempää eikä perustuisi vain anekdootteihin. Medialla olisi tässä työssä oma tärkeä roolinsa. Suomen esilläpito kun rajoittuu valitettavasti vain pariin ja aina toistuvaan stereotypiaan: mediassa näkyy aina yksi ja sama arkkitehti, yksi ohjaaja, yksi kirjailija. Näkökulmaa voisi avartaa laajemminkin eri kulttuureihin Suomessa, erilaisiin kulttuurisiin “murteisiin”, mikä voisi lisätä myös kunnioitusta tätä maata ja suomalaista kulttuuria kohtaan, ja samalla myös sen omanlaisia erityispiirteitä ja -alueita kohtaan.
    Toivottavasti edes joskus päästäisiin eroon Italian mediaa vaivaavasta “Suuren Pohjolan taudista”. Se on mitä kummallisin myyttinen viitekehys, mihin kaikki sijoitetaan, mutta itsessään varsin epämäärinen käsite. Kaikki siitä puhuvat, eikä kellään ole siinä mitään tarkempaa, spesifiä asiantuntemusta.
    Minun näkökulmastani suurin mahdollinen tunnustus työstäni ja ammattitaidostani on se, että olen voinut tehdä työtäni lukuisille italialaisille kustantajille, kääntämällä todella korkeatasoisten kirjailijoiden tekstejä. Pidän sitä todellisena henkilökohtaisena kunnianosoituksena.

    Valikoima Nicola Rainòn käännöksiä, joita voi hakea käännöstietokannasta: